Tilan esittely

Tila sijaitsee Etelä-Savon kumpuilevissa maastoissa lähellä Savonlinnaa. Tilalla harjoitetaan maitotaloutta, kasvinviljelyä, metsätaloutta ja matkailutoimintaa. Tilalla työskentelee 3-5 henkilöä, riippuen vuodenajasta.

Tilan pellot ovat hiesu- ja hietamoreenipeltoja, pääosin kaikki salaojissa. Pelloilla kasvatetaan heinää, kauraa, ohraa, vehnää ja rypsiä. Viljelyksistä suurin osa menee oman karjan ruokintaan. Rypsit myydään rypsipuristamoon, jossa rypsistä puristetaan öljy pois ja valmistetaan eri tuotteita elintarvikkeeksi. Viljaa myydään myös naapuritiloille rehuksi. Heinämaista tehdään säilörehua sekä kuivaa heinää. Peltotyöt hoidetaan tilan omalla kalustolla ja omalla työvoimalla.

Metsätaloutta hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Tilan omalla työvoimalla tehdään taimien istutukset, taimikoiden raivaukset ja energiapuun hakkuut ja korjuut. Harvennus- ja päätehakkuut suorittaa metsäyhtiöt.

Navetta on pihattotyyppinen, jossa lehmät saavat liikkua vapaasti ympäri vuoden. Lehmät lypsetään lypsyasemalla 2 kertaa päivässä. Ruokinta hoidetaan apevaunulla 2 kertaa päivässä.

Yhteistyökumppaneista maito myydään Osuuskunta Tuottajain Maitoon eli maidosta valmistetaan Valion tuotteita. Naudat myydään A-tuottajille ja sitä kautta ne menee Atrialle.

 

Tilan historia

Tilan ensimmäiset merkinnät löytyvät jo  Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluetteloista  vuosilta 1562–1563. Sen aikaisemmaksi  en ole selvittänyt. Tässä olisi lainaus siltä vuodelta:


[ei verolukua]

{Olli}
{Joann}[=]{Leskinen

Ala ködöin ma, hirffuen koppa aho, palokangahan Ma, kockoijsen aho, kuren mäki, Sorffua Jerffuen ahoo, Begieradh aff Gödich Finche Sorffua Jerffuen ma, och pienen Sorffuan Jerffuen ma, Kallislahenn pohian luhta
Suomeksi: Omistaja Olli ja Juho Leskinen ja sitten on luelteltuna maa-alueet:  Alakydönmaa, hirvenkuoppa-aho, palokankahanmaa, kokkoisenaho, kurenmäki, Sorvajärvenaho, Sorvajärvenmaa, Pienen Sorvanjärvenmaa, Kallislahenpohjanluhta.

Seuraavia merkintöjä löytyy  1664 vuoden maakirjasta, jossa Lauritsa Röös on piirtänyt myös kartan.

Kartta esittää Kallislahden kylän Varolan A (nyk. Kosola) ja Ihalempilän B talojen tilusaloja 1643. Ihalempilän isäntänä oli Antti Leskinen, mutta molemmat talot olivat siihen saakka aina maakirjojen alusta olleet Leskisen suvun hallussa. Ylhäällä oikealla (13) on piirretty Kallislahdenpohjanluhta, josta selityksessä sanotaan saadun kuusi kuormaa heinää. Kruunu oli ottanut luhdan johonkin ”maailman aikaan” Leskisiltä Olavinlinnan omistuksiin. Puolen peninkulman päässä niitystä sijaitsi Rantasalmen Joutsenmäen kylä. Leskisten elinsijojen mäet olivat vanhastaan hyviä kaskimaita, mutta jo tuolloin loppuun kasketut. Kaskimetsien puutteen vuoksi aputaloksi joutunut Ihalempisten vanha sukutalo C  Kallislahden kylässä Röösin karttaansa merkitsemänä. Taloon C kuului tilukset: Vanhanpellonmaa, Latoselkä, Loukunaho ja Pitkäaho, jotka kaikki olivat aivan talon läheisyydessä. Kartassa näkyvä, Röösin maininnalla ”suedieland” merkitsemä, kaskimaa oli juuri em. Loukunaho. Talo yhdistettiin Varolaan (nyk. Kosola).
Tuosta voidaan hyvin päätellä, Kallispohjanluhta on hyvin tuottanut heinää, koska se kelpasi Kruunulle. Nykyään koko luhta on raivattu pelloksi ja on erittäin viljavaa maata, hiesua.


Talon isännyys 1500-luvulla oli ensin Leskisillä ja jossain vaiheessa se oli vaihtunut Varoisille. Vuonna 1664 talon omisti Paavo Paavonp. Varoinen. Talo oli aiemmin joutunut säätyläisille, kihlakunnankirjuri Herman von Borgenille. Vuoden 1722 jälkeen talon sai luutn. Enok Elfvengren, joka piti talolla lampuotia. V. 1735 talon sai Säämingin kirkkoherran, Abraham Carsteniuksen leski, Catharina Carlstedt asuttavakseen ja viljeltäväkseen. Talo oli hänellä vielä vielä vuoden 1749 maakirjassa. Talon pitkäaikaisena lampuoteina olivat Pulkkiset, Antti ja Pekka Pulkkinen. Talo joutui vuosisadan jälkipuoliskolla taas talonpoikaisiin käsiin, ensin Makkoisille ja sitten Kosoisille.


Kosola vuonna 1930 luvulla. Talossa oli myös tuulimylly kuvan oikeassa reunassa.

Härkäset tulivat Kosolan tilalle 1.5.1945

Lauri Härkänen oli etsinyt tilaa koko Etelä-Suomen alueelta, mutta turhaan. Sodan jälkeen ei tiloja ollut paljoakaan myynnissä ja jos oli niin rappiokuntoisia. Lauri oli Savonlinnan rautatieasemalla junaa odottelemassa ja oli tavannut Ville Kilpeläisen .  Villen naapurissa oli kuulemma tila myynnissä. Neuvotteluiden jälkeen myyjät Jalmari ja Tyyne Kosonen myivät tilan Härkäsille. Tila oli suorastaan rappiokunnossa niin pellot kuin rakennukset. Peltoja tilalla oli 8,4 ha ja metsää 47 ha. Laurin ajatuksena oli että etsitään vielä parempi tila, tämä kelpaa väliaikaiseksi asunpaikaksi. Vaan pikku hiljaa paikkoja kunnosteltiin ja peltoja raivattiin lisää ja siihen tämä suku on jäänyt viljelemään.


Lauri Härkänen niittää heinää savinkontaus pellolla vuonna 1949. On se heinä kasvanut silloinkin.

Ensimmäinen traktori Porsche Allgaier ostettiin
Kosolan tilalle vuonna 1953

Seuraavaksi isännäksi tuli Laurin poika Tauno ja hänen puolisonsa Kerttu Härkänen 23.10.1954, mutta tosin puolella osuudella tässä vaiheessa. Ja loput puolet tilasta useammalla kauppakirjalla, vasta vuonna 1962 tila oli kokonaan heidän nimissään. Tauno ja Kertun ollessa tilan pito vastuussa, tilalle rakennettiin uusi navetta vuonna 1956, ja samana vuonna rakennettiin sähköt ja puhelin Kosolan tilalle. Lypsykone Strangko tuli taloon vuonna 1959, joka oli varmaan suurimmista helpotuksista naisväelle navettapuolella koko 1900 luvun. Sorvanlammelle ensimmäinen mökki rakennettiin vuonna 1970.


Vasemmalta Tauno, Kerttu, Alviina ja Lauri heinätöissä 1949 Massilanmäessä.

 

 


 

 

 

 

Sorvan mökki ja Karin auto Ford Anglia
kuva vuodelta 1971.

Kari puimassa puimurilla (Sampo 10 vm. 1967 ja Valmet vm.1965), Ylätalon pellolla vuonna 1969.

 

Tauno ja Kerttu myivät tilan Kari ja Kaisu Härkäselle 8.5. 1975

Lisämaiden ostojen myötä pelto ja metsäpinta-alat tilalla kasvoivat kovaa vauhtia. Toinen kesämökki rakennettiin vuonna 1981 Sorvanlammelle. 80-luvun puolivälissä alkoi mökkivuokraustoiminta.  Kosolan tila sai uuden päärakennuksen vuonna 1987. Monet muistavat sen kovana pakkastalvena  ja erittäin sateisena kesänä. Seuraavaksi tuli rakentaa viljan lämminilmakuivuri vuonna 1990. Rehuvarasto valmistui  vuonna 1993. Uusi lämmin lypsykarjapihatto valmistui 1998, jolloin vanha navetta jäi pois käytöstä ja se muutettiin korjaamohalliksi.


Kari ja Kaisu Härkänen myivät tilan Jani Härkäselle 1.1.2007

Vuonna 2008-2009 rakennettiin uusi varastorakennus. Lämmitysjärjestelmät talossa ja navetalla muutettiin maalämpöön. Peltojen salaojitukset tehtiin vuonna 2010. Vuonna  2011 peruskunnostettiin vanha kesämökki ja talo (Sorva), joka tuli lisämaan ostojen mukana.  Talo ja rantamökki ovat nyt vuokra käytössä.  Kosolan tilan on peltoala n. 150 ha ja metsää vajaat 350 ha tällä hetkellä(2012). Uusia hankkeita on vielä tulossa.

 
Kosola 50 luvun lopussa.


Kosola vuonna 1974.

Kosola vuonna 2008. Halli rakenteilla kuvan oikeassa laidassa. Hallia rakentamassa Jani ja Kari Härkänen ja Jussi Lappalainen. Myös talon vanhempi isäntä Tauno Härkänen on päässyt kuvaan, joka on autonsa kanssa keskellä pihaa. Takana näkyvä vesistö on Kallislahti.

Kosola vuonna 2012 kevättalvi. Asta-myrskyn kapea aukko pellon alareunassa. Takana metsän keskellä näkyy Ruuttasen maatila. Vasemmalla korkea mäki on Parkunmäki. Sekä vasemmalla Janhusen vihreä talo.